European Parliament Approves Compromise on Corporate Sustainability Due Diligence Directive (Available in Finnish)

Authors: Anniina Järvinen and Riikka Kuha

Euroopan parlamentti hyväksyi kompromissin yritysvastuudirektiivistä

Prosessi EU:n yritysvastuudirektiivin hyväksymiseksi otti pitkään odotetun tärkeän askeleen kohti toteutumistaan, kun Euroopan parlamentti äänesti sen hyväksymisen puolesta täysistunnossaan 24.4.2023. Tuleva lainsäädäntö ankkuroi ihmisoikeuksien ja ympäristön kunnioittamisen yritysten toimintoihin, hallintojärjestelmiin ja arvoketjuihin, asettaa tuntuvat seuraamukset säännösten rikkomisesta, ja merkitsee siten perustavanlaatuista siirtymää yritysten kestävää toimintaa koskevissa velvoitteissa ja vastuissa.

Tausta

Komission vuoden 2022 keväällä antaman ehdotuksen matka tähän pisteeseen on ollut pitkä ja myrskyisä. Osin merkittävin näkemyseroin ehdotuksesta neuvotelleet Euroopan parlamentti ja EU:n jäsenvaltioita edustava neuvosto saavuttivat direktiivin sisällöstä alustavan poliittisen sopimuksen 14.12.2023. Sopimus alkoi kuitenkin hajota pian tämän vuoden alussa, kun useampi jäsenvaltio Saksan johdolla ilmoitti pidättäytyvänsä joulukuisen kompromissin tukemisesta. Direktiivin kohtalo heilui vaakalaudalla useita viikkoja, kunnes neuvotteluissa edelleen kavennetun version taakse lopulta saatiin neuvoston vaadittu määräenemmistö 15.3.2024. Parlamentin täysistunto äänesti kompromissin hyväksymisen puolesta 24.4.2024. Lopullinen hyväksyntä edellyttää vielä Coreperin ja ministerineuvoston hyväksyntää, joita odotetaan toukokuun puolessa välissä ja lopussa. Olemme seuranneet direktiiviehdotuksen vaiheita aiemmissa blogipostauksissamme mm. 3.1.2024, 22.11.2023, 21.6.2023. Tähän kirjoitukseen olemme koonneet olennaisimmat muutokset ”kompromissin kompromississa” ja kerranneet direktiivin keskeiset velvoitteet.

Maaliskuun kompromissin keskeiset muutokset joulukuun alustavaan sopimukseen

Soveltamisala

Merkittävimmät muutokset koskevat direktiivin soveltamisalaa, jota kavennettiin huomattavasti vielä joulukuisesta kompromissista nostamalla globaalin liikevaihdon ja työntekijämäärän kynnysarvoja. Ns. korkean riskin sektorin yrityksiä koskevista matalammista kynnysarvoista luovuttiin. Soveltamisalaan jäivät erittäin suuret yritykset seuraavasti:

EU:ssa perustetut yritykset[1]

• Yritykset, joilla oli keskimäärin yli 1000 työntekijää (vrt. 500 per joulukuun -23 kompromissi) ja yli 450 milj. euron maailmanlaajuinen liikevaihto (vrt. 150 milj. euroa per joulukuun -23 kompromissi) viimeksi kuluneella tilikaudella, jolta vuositilinpäätös on laadittu tai olisi pitänyt laatia.
• Perimmäiset emoyhtiöt konserneissa, jotka konsolidoidulla tasolla saavuttivat yllä todetut kynnysarvot viimeksi kuluneelta tilikaudelta, jolta konsolidoitu vuositilinpäätös on vahvistettu tai olisi pitänyt vahvistaa (vaikka perimmäinen emoyhtiö ei yksin niitä saavuttaisikaan).
• Yritykset, jotka ovat tehneet, tai ovat perimmäinen emoyhtiö konsernissa, jossa on tehty, franchising- tai lisenssisopimuksia[2] EU:ssa itsenäisten kolmasien yhtiöiden kanssa rojalteja vastaan, jos rojalteja kertyi yli 22,5 miljoonaa euroa ja yhtiön (tai sen perimmäisen emoyhtiön konsernitasolla) maailmanlaajuinen nettoliikevaihto oli yli 80 miljoonaa euroa viimeksi kuluneella tilikaudella, jolta vuositilinpäätös on laadittu tai olisi pitänyt laatia.

EU:n ulkopuoliset yritykset

• Yritykset, joiden EU:ssa syntyvä nettoliikevaihto oli yli 450 miljoonaa euroa (vrt. 150 milj. euroa per joulukuun -23 kompromissi) edellistä tilikautta edeltäneellä tilikaudella.
• Perimmäiset emoyhtiöt konserneissa, jotka konsolidoidulla tasolla saavuttivat yllä todetun kynnysarvon (vaikka emoyhtiö yksin ei niitä saavuttaisikaan) viimeistä tilikautta edeltävänä tilikautena.
• Yritykset, jotka ovat tehneet, tai ovat perimmäinen emoyhtiö konsernissa, jossa on tehty, franchising- tai lisenssisopimuksia EU:ssa itsenäisten kolmasien yhtiöiden kanssa rojalteja vastaan, jos rojalteja kertyi EU:ssa yli 22,5 miljoonaa euroa edellistä tilikautta edeltäneellä tilikaudella ja yhtiön (tai sen perimmäisen emoyhtiön konsernitasolla) nettoliikevaihto EU:ssa oli yli 80 miljoonaa euroa edellistä tilikautta edeltäneellä tilikaudella.

Soveltamisen alkaminen

Uusien sääntöjen soveltaminen alkaa vaiheistetusti yrityksen koosta riippuen kolmen, neljän tai viiden vuoden kuluttua direktiivin voimaantulosta. Mikäli direktiivi siis hyväksytään ja se tulee voimaan odotetusti, soveltaminen alkaa

• vuodesta 2027 yrityksiin, joilla on yli 5 000 työntekijää ja liikevaihto yli 1 500 milj. euroa
• vuodesta 2028 yrityksiin, joilla on yli 3 000 työntekijää ja liikevaihto 900 milj. euroa
• vuodesta 2029 yrityksiin, joilla on yli 1 000 työntekijää ja liikevaihto yli 450 milj. euroa

Huolellisuusvelvoitteen ulottuvuus

Myös huolellisuusvelvoitteen ulottuvuutta kavennettiin joulukuisesta kompromissista. Aiempaan tapaan soveltamisalaan kuuluvien yritysten huolellisuusvelvollisuus ulottuu paitsi niiden omaan ja niiden tytäryhtiöiden toimintaan myös toimintoihin, joita yritysten liikekumppanit suorittavat niiden toimintaketjuissa. Toimintaketjun määritelmää kuitenkin supistettiin entisestään rajaamalla sen ulkopuolelle tuotantoketjun loppupään toiminnoista tuotteiden hävittäminen sekä epäsuorien liikekumppaneiden suorittamat toiminnot.

Finanssisektori

Joulukuisen kompromissin mukaisesti säänneltyjen rahoitusalan yritysten osalta toimintaketjuun eivät sisälly toimintaketjun loppupään liikekumppanit, jotka vastaanottavat niiden palveluja ja tuotteita.

Siirtymäsuunnitelma

Velvollisuus siirtymäsuunnitelman käyttöön ottamiseen säilyy, mutta velvollisuus edistää siirtymäsuunnitelman täytäntöönpanoa mm. johdon taloudellisilla kannustimilla jätettiin pois.

Siviilioikeudellinen vastuu

Jäsenvaltiolle annettiin enemmän joustavuutta päättää edellytyksistä, joiden mukaisesti väitetysti vahinkoa kärsineet voivat valtuuttaa ammattiliiton, ihmisoikeus- tai ympäristöjärjestön tai kansallisen ihmisoikeusinstituution nostamaan kanteita puolestaan.

Johdon velvollisuudet oli jätetty pois jo joulukuun kompromissista eikä tähän odotetusti tullut muutosta.

Direktiivin keskeiset velvoitteet ja rikkomusten seuraamukset

Huolellisuusvelvoite

Direktiivi asettaa erittäin suurille yrityksille niiden kestävää toimintaa koskevan riskiperusteisen due diligence- eli huolellisuusvelvoitteen koskien toteutuneita tai mahdollisia haitallisia ympäristö- ja ihmisoikeusvaikutuksia johtuen yritysten omasta ja niiden tytäryhtiöiden toiminnasta sekä toiminnasta, jota yritysten liikekumppanit suorittavat niiden toimintaketjuissa.

Huolellisuusvelvoite kattaa seuraavat toimet (ml. tarkemmat menettelyt niiden toteuttamiseksi):

• Huolellisuusvelvoitteen sisällyttäminen toimintaperiaatteisiin (policies) ja riskienhallintaan, ml. toimintapolitiikka, käytännesäännöt ja kuvaus prosesseista
• Toteutuneiden ja mahdollisten haittavaikutusten tunnistaminen, arviointi ja tarvittaessa vakavimpien ja todennäköisimpien haittavaikutusten priorisointi
• Mahdollisten haittavaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen, ja toteutuneiden haittavaikutusten lopettaminen ja niiden laajuuden minimoiminen (mm. tekemällä asiaankuuluvia investointeja, pyytämällä liikekumppaneiltaan sopimusvakuuksia, parantamalla liiketoimintasuunnitelmaansa ja strategiaansa ja tarjoamalla tukea pienille ja keskisuurille liikekumppaneille, jotta voidaan varmistaa, että ne noudattavat uusia velvoitteita).
• Toteutuneiden haittavaikutusten korjaaminen
• Sidosryhmien merkityksellinen osallistaminen, ml. konsultointi due diligence -prosessin keskeisissä vaiheissa
• Ilmoitusmekanismin ja valitusmenettelyn perustaminen ja ylläpitäminen
• Toimintaperiaatteiden ja tehtyjen toimien riittävyyden ja vaikuttavuuden säännöllinen seuranta
• Julkinen viestintä[3]

Ilmastonmuutoksen torjunta

Soveltamisalassa olevien yritysten – myös finanssisektorin yritysten – on laadittava ja pantava täytäntöön siirtymäsuunnitelma, jolla ne tekevät parhaansa varmistaakseen, että yrityksen liiketoiminta ja strategia sopivat yhteen niiden tavoitteiden kanssa, jotka koskevat kestävään talouteen siirtymistä, ilmaston lämpenemisen rajoittamista 1,5 celsiusasteeseen Pariisin sopimuksen mukaisesti ja ilmastoneutraaliuden saavuttamista asetuksen (EU) 2021/1119 mukaisesti. Tilanteen mukaan suunnitelmassa tulee olla tieto siitä, missä määrin hiili-, öljy- ja kaasualan toiminnot ovat relevantteja yrityksessä. Siirtymäsuunnitelmaa on päivitettävä 12 kuukauden välein ja sen on sisällettävä kuvaus yrityksen edistymisestä tavoitteiden saavuttamisessa.

Päällekkäisten vaatimusten välttämiseksi yritysten, jotka raportoivat siirtymäsuunnitelman CSRD:n mukaisesti tai jotka sisältyvät emoyrityksensä siirtymäsuunnitelmaan, katsotaan noudattaneen tätä velvoitetta.

Seuraamukset ja siviilioikeudellinen korvausvastuu

Direktiivin velvoitteiden rikkomisen seuraamukset jakautuvat hallinnollisiin seuraamuksiin ja siviilioikeudelliseen korvausvastuuseen.

Jäsenvaltioiden nimeämät kansalliset viranomaiset valvovat yritysten velvoitteiden noudattamista, voivat tehdä tarkastuksia, aloittaa tutkintoja epäiltyjen rikkomusten johdosta sekä määrätä seuraamuksia velvoitteita rikkoville yrityksille, ml. sakkoja, jotka voivat yltää enimmäismäärältään 5 %:iin maailmanlaajuisesta nettoliikevaihdosta.

Lisäksi soveltamisalassa olevat yritykset voidaan asettaa korvausvastuuseen luonnolliselle henkilölle tai oikeushenkilölle aiheutuneista vahingoista edellyttäen, että (i) yritys tahallisesti tai tuottamuksellisesti jätti noudattamatta velvoitteitaan estää, lieventää, lopettaa tai minimoida haitalliset vaikutukset, kun suojatun oikeuden, kiellon tai velvoitteen tarkoituksena on suojella luonnollista tai oikeushenkilöä, ja ii) laiminlyönti on vahingoittanut kansallisessa lainsäädännössä suojattua henkilön oikeusturvaa. Yritys ei vastaa vahingoista, jotka on aiheuttanut vain sen liikekumppani.

Seuraavaksi

Neuvoston on vielä vahvistettava direktiivi virallisesti ja julkaistava se EU:n virallisessa lehdessä. Direktiivi tulee voimaan kaksikymmentä päivää myöhemmin, mistä alkaen jäsenmailla on kaksi vuotta aikaa saattaa uudet säännöt osaksi kansallista lainsäädäntöään. Uuden lainsäädännön soveltaminen alkaa vaiheistetusti näin ollen 2027 puolivälissä suurimpien soveltamisalaan kuuluvien yritysten osalta.

[1] Soveltamisalassa olisi arviolta n. 5 000 EU:n yritystä aiemman ehdotuksen mukaisen n. 13 000 yrityksen sijaan.

[2] Tässä franchising- tai lisenssisopimuksilla tarkoitetaan sopimuksia, joilla varmistetaan yhteinen identiteetti, yhteinen liiketoimintakonsepti ja yhdenmukaisten liiketoimintamenetelmien soveltaminen.

[3] Päällekkäisten raportointivelvoitteiden välttämiseksi direktiivissä ei oteta käyttöön uusia raportointivelvoitteita kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) mukaisten velvoitteiden lisäksi. Soveltamisalaan kuuluvien yritysten, jotka eivät kuulu CSRD:n soveltamisalaan, on kuitenkin julkaistava verkkosivustollaan vuotuinen selvitys toiminnastaan.